Suomalainen kansantanssi

Kansantanssi Suomessa

Tämän sivun avulla löydät linkit suomalaisen kansantanssin tekijöihin ja harrastajiin. Sivuston tarkoitus on palvella kaikkia kansantanssista kiinnostuneita ja nostaa suomalaisen kansantanssin tunnettuutta ja arvostusta.

Kansantanssin riemuvuosi

Kansantanssin Riemuvuosi juhlistaa kansantanssitoiminnan 150-vuotista taivalta Suomessa. Ensimmäiset kansantanssiesitykset Suomessa nähtiin Taitelijaseuran (Konstnärsgillet) vuosijuhlassa Runebergin päivänä 5.2.1866. Kansallisten tanssien esittäminen oli ollut suosittua eurooppalaisissa baleteissa kansallisromantiikan hengessä jo pitkään, mutta suorin esikuva kyseisille esityksille löytyy yllättäen Keski-Euroopan kansanjuhlista. Helsingfors Dagbladiin kirjoittanut tuntematon matkamies vieraili vuonna 1865 Sveitsissä, jossa hän osallistui paikallisiin juhliin. Niissä hän ihasteli kansallisia teemoja, esimerkiksi kansantansseja sisältäneitä esityksiä, joita hän toivoi Suomeenkin.

5.2.2016 Kansantanssin syntymäpäivänä on tarkoitus tanssia ympäri maata Koiviston polskaa, joka oli siis ensimmäinen tanhu, mikä esitettiin. Ohessa ohjeet ja nuotit, tiedustele seurastasi missä tapahtuu tai järjestä itse pienellä tai isommalla porukalla oma "flashmob".
KOIVISTON_POLSKA_ohje_ja_nuotti

Kansantanssi sosiaalisessa mediassa


Tulevat tapahtumat

  1. Siepakoiden kevätkonsertti

    toukokuu 21 @ 14:00 - 17:00
  2. Europeade 2017

    heinäkuu 26 @ 17:00 - heinäkuu 30 @ 17:00
  3. Siepakat 40v konsertti

    marraskuu 4 @ 18:00 - 20:00

ULOS TANHUKAAPISTA – paljasta tanhumenneisyytesi!

Hämmästyttävän monella suomalaisella vaikuttajalla on jonkinlainen tanhumenneisyys!
Uskalla tulla ulos tanhukaapista ja tunnusta kansantanssimenneisyytesi juhlavuoden kunniaksi.

Rohkelikkojen kesken arvotaan huikea Trivial Tanhuit -peli. Sen avulla opit kaiken sen, mitä et vielä tiedä. Tanhusta.

Osallistu!

Lähetä muutaman sanan tervehdys, nimesi, titteli ja valokuva osoitteeseen:
susanna.salokannel@karjalainennuorisoliito.fi

Suomalainen kansantanssi

Tanhua - mutta paljon muutakin!
Kansantanssi on liikuntaa, yhteisöllisyyttä, tanssin riemua ja itsetunnon kohotusta.

Kansantanssilla voidaan viitata sekä yleisesti suosittuihin, useimmiten historiallisiin ja maaseutuväestön tansseihin, mutta myös harrastustoimintaan, joka nousi kansallisuusliikkeen ja kansanvalistuksen vanavedessä Pohjoismaissa 1800-luvun lopulta alkaen. Suomessa kansantanssit eli tanhut, kuten niitä alettiin kutsua, tulivat harrastuksena muodikkaiksi 1900-luvun alussa kansantanssijärjestöjen mutta myös muiden aatteellisten järjestöjen kuten naisvoimistelu- ja nuorisoseuraliikkeiden myötä. Kansantanssiharrastuksen materiaalina käytettiin alusta alkaen kirjavaa joukkoa tansseja, joiden ajateltiin edustavan suomalaiskansallista tanssikulttuuria. Näiden joukossa oli 1800-luvun loppupuolella teattereissa esitettyjä, koti- ja ulkomaisten koreografien tekemiä kansallisia tansseja sekä vähitellen yhä enemmän eri puolelta Suomea kerättyjä kansanomaisia tansseja. Tanssien keruutoiminta alkoi Suomessa muuhun kansanperinteeseen verrattuna suhteellisen myöhään aivan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mutta tanssiperinnettä saatiin kerätyksi kansainvälisesti verraten hyvin erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

Kansantanssin harrastajat jakavat suomalaisen kansantanssin yleensä kolmeen alueeseen, joiden katsotaan poikkeavan toisistaan luonteeltaan ja esteettisesti:
- Itäiseen eli karjalaiseen perinteeseen
- Läntiseen eli suomenruotsalaiseen perinteeseen
- Muuhun Suomeen
Kansankulttuurissa tämä jako on kuitenkin kyseenalainen erityisesti erotettaessa suomenruotsalaista tanssiperinnettä muusta länsisuomalaisesta perinteestä, sillä kieli ei ole ollut tanssien kohdalla merkittävä erottava tekijä. Idässä sen sijaan venäläisen ja ortodoksisen kulttuurin vaikutus on ollut voimakasta, ja sen vuoksi karjalaisissa tansseissa on useita piirteitä, joita ei löydy yleisesti muualta. Raja karjalaisen ja muun suomalaisen tanssiperinteen välillä on kuitenkin ollut varsin liukuva, ja Savosta läntiseen Karjalaan ulottuvalla alueella on tanssittu runsaasti sekä läntisiä että itäisiä vaikutteita sisältäneitä tansseja. Lisäksi 1800-luvulla venäläisiä tansseja tanssittiin paikoitellen aina ruotsinkielistä rannikkoseutua myöten, joten tanssin kohdalla perinnealuejakoihin on suhtauduttava aina kriittisesti.

Kansantanssin harrastustoiminnassa tanssit ovat yleensä ryhmätansseja, jotka tanssitaan kuvioissa symmetriaa noudattaen, ja paritansseja joissa muunnelmien rikkaus kukoistaa vapaan viennin avulla. Selvästi vähemmän käytetään kansanomaisia soolotansseja tai miesten ja naisten tansseja. Harrastustoiminnassa vakiintuneiden käytäntöjen myötä suomenruotsalaisessa ja karjalaisessa kansantanssissa improvisaatiolla on suurempi tila kuin muiden suomalaisten kansantanssien kohdalla. Suomenruotsalaisessa kansantanssiharrastuksessa käytetään yleisesti pehmeämpää askellusta ja vinhakkaampia pyörintöjä. Ruotsinkielisten kansantanssiryhmien ohjelmistoon kuuluu myös sellaisia tanssilajeja, joita suomenkielisillä ryhmillä ei tyypillisesti kuulu (esimerkiksi bakmes).

Kansantanssiryhmät voidaan jakaa sosiaalisiin ja esittäviin ryhmiin. Esittävien tarkoitus on luoda yleisölle taiteellisia ja esteettisiä elämyksiä tai esitellä suomalaista kansanperinnettä. Sosiaalisissa ryhmissä toiminnan tarkoituksena on taas kehittää harrastajien tanssitaitoa ja nauttia yhdessä tanssimisesta. Kansantanssia voi harrastaa hyvin erilaisissa ryhmissä työväen- ja kansalaisopistoissa sekä eri kansantanssijärjestöjen yhdistyksissä. Ryhmät tekevät tärkeää lapsi-, nuoriso-, vanhus-, taide- ja terveystyötä liikuttaessaan eri kansanryhmiä vauvoista vaareihin.

Kansantanssijärjestöt

Suomessa kansantanssin harrastuksen mahdollistavat seuravat järjestöt
Uploaded image

Finlands Svenska Folkdansring

Uploaded image

Kansantanssinuorten Liitto

Uploaded image

Karjalainen nuorisoliitto

Uploaded image

Suomalaisen kansantanssin ystävät

Uploaded image

Suomen Nuorisoseurat

Ajankohtaista

Ota yhteyttä